Vihdoinkin!

Syksyinen tervehdys kaikille Sukkailijoille!

Vuoden kohokohta neulemaailmassani on Sukkasadon alkaminen, ja saan ihan rauhassa olla "se outo sukankutoja". Vertaistukea tulee riittämiin, eikä suvun ja lähipiirin mietiskelyt jatkuvasta sukanneulomisesta haittaa. Olen Kangaskasa, vaikka nykyään kankaat ovat jääneet sukkalankakasoista yhä vähemmälle. Välillä olen miettinyt, kehtaanko enää blogissani esittellä jatkuvaa sukkasatoani ympäri vuoden, mutta tullut siihen lopputulokseen, ettei niitä ole kenenkään pakko katsella ellei halua.

Olen kolmatta kertaa mukana satoilemassa, ja erittäin iloinen tästä kahdesta kuukaudesta. Innoissani käyn katselemassa muiden sukkia ja lankoja, ja aina yhä innostuneemmaksi niistä tulen. Huvinsa kullakin, mutta villasukat saavat minut iloiseksi :) Käytän villasukkia lähes aina aamusta iltaan, niin kotona kuin töissäkin, kesät talvet. Tytär tykkää niistä myös, ja äitikin on alkanut lämpeämään niille. Vielä vähän aikaa sitten hän sanoi, että "älä vain hänelle neulo yhtään sukkia". Mutta kun tutustui ohuisiin, saksalaisiin sukkalangoista neulottuihin villasukkiin, on tullutkin pyyntöjä uusista sukista rikkimenneiden tilalle. Villasukkainnostus on siis tarttuvaa, kuten Sukkasadon osallistujamääristäkin se todetaan.

Täytyy myöntää, että olen varustautunut taas kerran hyvin sadon korjaamiseen ja tilannut sekä Saksasta että suomalaisista nettikaupoista läjän syötävän suloisia sukkalankoja :) Harrastan myös lankojen värjäystä sekä kasveilla että reaktiiviväreillä. Kummilapset ja sukulaiset löytänevät taas jouluna lämpimän lahjapaketin ja myös hyväntekeväisyyteen aion saada sukkia tehtyä. Toivon kaikille mukavaa syksyä sukkasadon merkeissä!