Hei vain kaikille minunkin puolestani! Olen Peppi ja kaikille täällä neuleblogien ihmeellisessä maailmassa taatusti uusi. Olen kuitenkin seurannut monia blogeja jo pitkään lurkkijan roolissa (nimeke lainattu keskustelupalstoilta: henkilö, joka seuraa kaikkea, mutta ei itse osallistu mihinkään...), mutta Sukkasato sai minut nyt vihdoinkin astumaan kaapista Heinälatoon. Heinälatoon toivoinkin päätyväni, koska entisenä hevosalan ammattilaisena on noita heinätöitä tullut tehtyä enemmänkin vuosien varrella. Nykyisin, koulun kässäntuntien osaamattomuuteni aiheuttaman käsityönkammon haihduttua, ovat puikot ja lanka korvanneet heinät ja hevoset. Ja olen jäänyt tosi pahasti koukkuun (vai puikkoon?) neulomiseen.
Sukat kuuluvat suosikkineulottaviini, vaikka en mitään erikoisia malleja ole vielä edes yrittänyt. Sukulaiset kun arvostavat ennen kaikkea vanhoja kunnon saapassukkia. Nyt olisi kuitenkn tarkoitus kokeilla yhtä sun toista. Ja totta kai myös neuloa ihan perussukkia sekä pukinkonttiin että hyväntekeväisyyteen. Neulehulluuden lisäksi minua vaivaa lukuhulluus ja lukiessani yleensä neulon, joten voipi olla, että satoa syntyy ihan kunnollisia määriä. Joskus tosin työt haittaavat pahasti harrastustoimintaa, mutta piakkoin on tarkoitus jatkaa opiskelua aktiivisemmin ja jättää työnteko vähemmälle, joten eiköhän sitä neulonta-aikaa löydy.
Ajattelin oikeastaan tuhota tämän tempauksen aikana arkkuun kertyneitä nalleja ja seikaveikkoja, mutta jostain kumman syystä viimeisen viikon aikana tänne kotiini on kulkeutunut erinäisiä uusia sukkalankakeriä. Tulee melkoinen homma niiden kaikkien tuhoamisessa, mutta onneksi se on hauskaa hommaa! Sormet jo syyhyävät sukkapuikkojen perään, onneksi täytyy odottaa enää huomisen yli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti