sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Megi esittäytyy

Heinäladossa on ollut heinäseipäät heiluneet ja aikaansaavat sadonkorjaajat esitelleet satoaan. Lienee siis minunkin aika esittäytyä. Asun pirkanmaalla, taloudesta löytyy myös mies ja virkeä vekara. Työ haittaa harrastusta, erityisesti kotityöt. Onneksi työmatkalla ehtii edes hieman saamaan käsityöterapiaa.

Tämä on minulle ensimmäinen yhteisneulonta tempaus ja myös ensimmäinen kerta kun itse bloggaan. Useiden eri blogien lukijana olen ollut jo useamman vuoden. Kiitos emännälle tempauksen järjestelystä sekä erinomaisista ohjeista noviisille bloggaamisen maailmaan.

Tänä vuonna olen saanut aikaiseksi lähinnä sukkia ja toivon ettei inspiraatio hiivu kesken sadonkorjuun. Virkkauksen opin jo ennen kouluun aloittamista isoäidiltäni. Neulomisesta minulla ei ole muistikuvaa opinko sen jo ennen koulun käsityötunteja vaiko koulun käsityötunneilla. Virkkaus oli pääosassa vielä ensimmäisinä aikuisvuosinani, mutta jossakin vaiheessa neulonta valtasi siltä alaa, kunnes kumpikin harrastui jäi vuosiksi. Jossakin vaiheessa lapsen syntymän aikoihin harrastus taas palasi ja roihahti löydettyäni netistä neuleyhteisöt ja -blogit.



Sormet syyhysivät päästä uuden sukkaparin neulonnan kimppuun, edellisen valmistuttua noin viikko ennen sadonkorjuun alkua. Maltoin kuitenkin mieleni ja loin ensimmäisen sadonkorjuun sukkaparin silmukat maanantain työmatkalla. Sukkia olen siis neulonut lähinnä työmatkat ja parien iltauutisten ajan. Ensimmäisen sukan kantapää oli jo valmiina, kun päätinkin kokeille tiimalasi eli lyhennetyin kerroksin neulottua kantapäätä. Sitä onkin nyt sitten aloiteltu muutamaan kertaan. Miten voi olla näin hankala sisäistää niin yksikertainen malli?

Ei kommentteja: