Sukat sisäkkäin - uusi juttu minulle, vaikka kaksinkertaista olenkin neulonut.En erityisemmin pidä tästä tavasta, vaikka mieheni olikin hyvin imponeerattu :-D "Hei, miten sä oikein tuon teet? Miten sä pidät ne sukat erossa toisistaan? Neulotko sä ensin yhden sukan ja sitten toisen vai miten..." "No, joka toinen silmukka tätä sukkaa ja joka toinen tätä toista. Kaksi lankaa ja sillai, kyllä ne erossa pysyy. Katso nyt..."
Lanka on superwash villaa, paksua ja paksuilla puikoilla (tai siis minulle - ihan normaalia sukkalankaa ja kolmosen puikot)
Noissa on vähän "finessejä" - on palmikkoa jalkapöydälla muotoa antamassa ja "saumat" kun pohkeet on sellaiset suomalaisen paksut ja mies haluaa pitkät varret, niin kavensin aloituksen ja kantapään välissä ainakin 8 silmukkaa... Kantapäät on lyhennetyillä kerroksilla, en ihan uskaltanut lähteä kantalappua neulomaan kaksinkertaisena :-D Mutta kyllä senkin vielä joskus tekee. Ehkä. Tai en usko. Oli kelju tapa kutoa sukkaa nimittäin.
Ei ollut vaikeaa, koska olen tottunut värejä kuljettamaan kirjoneuleessa ja olen kokeillut sitä tvåändsstickningkiäkin (kahdelta päältä neulominen?) joten ei ollut havaittavaa eroa sukkien koossa tai tiiviydessä. Mutta piti vähän mietiskellä enemmän noita kavennuksia ja muita, jotka sujuu ihan itsestään kun sukkapuikoilla tai rinnakkain pyöröpuikolla tekee sukkia. On muuten sukkapuikoilla yksi kerrallaan kaikista mukavinta, mutta sitten kun pitäisi siirtää ne muutokset siihen toiseen sukkaan ja aloittaa ja kutoa ne pitkästyttävät varsi ja jalkaterä "uudelleen"... ei kiitos.
Nopeasti tuo meni sitten kun päätti neuloa ne valmiiksi - tänään tein 10 cm vartta, kantapään, jalan varpaisiin ja lopetuksen, joten oikeastaan päivässä ne valmistuivat. Aloitin vain jo elokuun puolessa välissä, piti olla Olympialaistyö, mutta sukat ottivat päähän, joten neuloin pitsihuivin sen sijaan. Ovat seisseet nurkassa ja kiusanneet. No, nyt ovat valmiit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti